torstai 4. syyskuuta 2014

Materiaalisesta maailmasta

Teen väitöskirjaa lastenvaatteista materiaalisen kulttuurin tutkimuksen näkökulmasta.

Tapasin tänään uuden naapurini, joka tutkii keuhkosyöpää.

Olen joskus kokenut syyllisyyttä siitä, että tutkin aihetta, joka on niin kepeä. Jos ihmisellä on aikaa ja halua syventyä vuosikausiksi tutkimustyöhön, eikö olisi syytä tutkia jotakin, jonka avulla pelastetaan ympäristö, ihmishenkiä ja mielellään koko maailma? Toki kaikkivoipaisuuskuvitelmani ovat iän myötä hälvenneet enkä enää haaveile supersankaruudesta (paitsi joskus salaa), mutta toivoisin pystyväni tekemään jotakin hyödyllistä työni ja tutkimukseni kautta.

En kertonut keuhkosyöpää tutkivalle naapurilleni, että isäni on kuollut keuhkosyöpään. Ajattelin, että hän tekee tärkeää työtä, jonka tulokset koskettavat useiden ihmisten elämiä.

Ajattelin, että no, minä tutkin lastenvaatteita, eikä se ole samalla tavalla elämän ja kuoleman aihe, mutta silti: myös hänen lapsensa käyttää vaatteita joka päivä.

Niiden tutkiminen on toisella tavalla tärkeää.

Kirjoitan materiaalisesta maailmasta ja materiaalisen kulttuurin ymmärtämisen tärkeydestä tässä blogissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä ajattelet?